H Markus Lang von Oberstdorf
2012-05-29 16:52:48 UTC
Ajattelin lisätä tuonne joskus tulevaisuudessa koko alkuperäisen
rikoslain mutta käyttää v:tä ja s:ää.
Suomen Suuriruhtinaanmaan Rikoslain ynnä muiden samanpäiväistenrikoslain mutta käyttää v:tä ja s:ää.
säädösten alkuperäinen teksti (1889) löytyy nyt tästä:
http://www.mlang.name/arkisto/rikoslaki.html
http://www.mlang.name/arkisto/rang-as-1889.html
http://www.mlang.name/arkisto/rlvpa-1889.html
http://www.mlang.name/arkisto/erityis-1889.html
Teksteihin on tehty seuraavat muutokset:
1. w-kirjain on muutettu v-kirjaimeksi ja ſ-kirjain s-kirjaimeksi
2. sisällysluettelo on siirretty lopusta alkuun
3. määräys julkilukemisesta on siirretty alkuun.
Muilta osin teksti noudattaa asetuskokoelman kieliasua:
1. illatiivin pääte esiintyy lyhyessä muodossa (huoneesen, syytteesen)
2. yleensä käytetään murteellista sanaa „paitse“
3. puolipistettä ja pilkkua käytellään omalla tavallaan
4. sanavalinnat ovat paikoin vanhastavia (säily, holhoja, kätilöin)
5. omintakeiset yhdysmerkit on säilytetty (kuritushuone-rangaistus).
Pohdinnan heruttamiseksi lähetän kirjoitukseni tiedoksi myös kieliryhmään.
Nykylukijaa kiinnostanevat lähinnä 20 luku ja rangaistusasetuksen 1
luku, jotka kertovat melkeisen erilaisesta Suomenmaasta.
Ironista sinänsä laki ei koskaan astunut tuollaisenaan voimaan, vaan
ALEKSANDER Kolmas, Jumalan armosta, julisti joulukuussa 1890, että
rikoslain voimaan-astumista lykätään (AsK 27/1890). Lakiin tehtiin
muutoksia, ennen kuin se astui voimaan vuonna 1894 (AsK 17/1894).
Vuosien 1890 ja 1894 säädöstekstit tulevat kyseiseen hakemistoon
myöhemmin. Muutokset heijastelevat tiettyjä venäläistämispyrkimyksiä.
Jäin ihmettelemään saarnastuolilukemisvaatimusta. Asetuskokoelman
numerossa 39/1889 on 114 sivua tekstiä. Onko se todellakin luettu
jumalanpalveluksessa kerralla kannesta kanteen jouluna 1889? On siinä
ollut papilla ääni käheänä ja seurakunnalla takalisto hellänä.
Olen myöskin epäselvyydessä siitä, kuinka asetus- tahi
säädöskokoelmannumero määrätään silloin kun yhdessä vihossa on useita
säädöksiä. Rikoslain numero on tunnetusti 39/1889, mutta kuinka
voimaanpanemisasetus numeroiduksi määrätään? Finlexissä se on 39B/1889,
mutta eikö rangaistusten täytäntöönpanoasetus olisi 39B, koska se on
vihon toinen säädös, vai onko täytäntöönpanoasetuksen numero 39A? Itse
kuvittelisin, että rikoslaki se on 39A mutta että A-kirjainta ei kuunaan
julkipanna.
-----------------------
***@mlang.name
http://www.mlang.name/