Pertti Koivisto
2009-07-23 18:52:38 UTC
Harva suomalainen tietää otsikon henkilöitä. Iäkkäämpänä henkilönä
tiedän, keistä on kysymys.
Sodan seurauksena syntyi kaksi supervaltaa USA ja NL, jotka
kilpailivat vallasta maailmassa.
Suomi oli molemmille tärkeä, mutta erityisesti NL:lle monista syistä.
NL oli voittanut sodan Keski-Euroopassa, mutta hävinnyt Suomea vastaan
käymänsä sodat. Revanssihalu NL:ssa oli suuri.
Suomi oli myös NL:n lähin naapurivaltio ja siksi tärkeä.
Neuvostoliitto oli siksi kiinnostunut Suomen politiikasta,
taloudesta ja sotilaallisesta asemasta.
Rytin jälkeen presidentiksi tuli vuodeksi sairas Mannerheim, mitä
seurasi Paasikiven kausi.
Suomi luotsattiin kriitillisinä vuosina 1945-1947 Pariisin rauhaan.
Kokoomuslainen Paasikivi jatkoi sitten presidenttinä vuoteen 1956.
Neuvostoliiton tavoitteena oli siirtää Suomea askel askeleelta
vasemmalle. 1956 vaaleissa Vasemmistoliitto pelasikin ensin Paasikiven
ulos. Neuvostoliitto ja sen merkittävimmät tukijat vasemmistoliitto ja
SDP aloittivat sitten voimakkaan kampanjan Fagerholmin puolesta.
Keskustan Kekkonen voitti sitten yhdellä äänellä ja toimi
presidenttinä 26-vuotta. Neuvostoliitto pyrki aluksi kaatamaan
Kekkosen mutta muuttui sitten yhteistyöhaluisemmakin ns. Honkaliiton
myötä. 30-vuotta NL teki töitä vasemmistolaisen presidentin
saamiseksi , mikä sitten toteutui 1982. Koiviston kauden puolivälissä
1985 NL ja Gorbatsov ilmoittivat olevansa vaikeuksissa, Tsernobyl
räjähti köyhyyden ja talouden alamäen tahdissa. Sotarintamilta kuului
vain huonoja uutisia. Suomessa Yle jatkaa neuvostolinjaa
vasemmistoliiton äänitorvena.. Vuonna 1988 Koivisto sanoi
uudenvuodenpuheessaan, etteivät sanoman tuojan jalat tuo iloista
sanomaa vasemmistolle. Koiviston idänkauppa ja politiikka romahti ja
lama tuli sen myötä. Vasemmistoliitto sai nolla edustajaa viime
vaaleissa ja SDP vain 2. Koiviston ennustukset ovat toteutuneet. SDP
toimii kuten ympäristössä ei tapahtuisi mitään. Kekkosen varoittama
poliittisen johdon lappusilmäisyys on tullut puolueen jäsenille ja
kannattajille kalliiksi.
tiedän, keistä on kysymys.
Sodan seurauksena syntyi kaksi supervaltaa USA ja NL, jotka
kilpailivat vallasta maailmassa.
Suomi oli molemmille tärkeä, mutta erityisesti NL:lle monista syistä.
NL oli voittanut sodan Keski-Euroopassa, mutta hävinnyt Suomea vastaan
käymänsä sodat. Revanssihalu NL:ssa oli suuri.
Suomi oli myös NL:n lähin naapurivaltio ja siksi tärkeä.
Neuvostoliitto oli siksi kiinnostunut Suomen politiikasta,
taloudesta ja sotilaallisesta asemasta.
Rytin jälkeen presidentiksi tuli vuodeksi sairas Mannerheim, mitä
seurasi Paasikiven kausi.
Suomi luotsattiin kriitillisinä vuosina 1945-1947 Pariisin rauhaan.
Kokoomuslainen Paasikivi jatkoi sitten presidenttinä vuoteen 1956.
Neuvostoliiton tavoitteena oli siirtää Suomea askel askeleelta
vasemmalle. 1956 vaaleissa Vasemmistoliitto pelasikin ensin Paasikiven
ulos. Neuvostoliitto ja sen merkittävimmät tukijat vasemmistoliitto ja
SDP aloittivat sitten voimakkaan kampanjan Fagerholmin puolesta.
Keskustan Kekkonen voitti sitten yhdellä äänellä ja toimi
presidenttinä 26-vuotta. Neuvostoliitto pyrki aluksi kaatamaan
Kekkosen mutta muuttui sitten yhteistyöhaluisemmakin ns. Honkaliiton
myötä. 30-vuotta NL teki töitä vasemmistolaisen presidentin
saamiseksi , mikä sitten toteutui 1982. Koiviston kauden puolivälissä
1985 NL ja Gorbatsov ilmoittivat olevansa vaikeuksissa, Tsernobyl
räjähti köyhyyden ja talouden alamäen tahdissa. Sotarintamilta kuului
vain huonoja uutisia. Suomessa Yle jatkaa neuvostolinjaa
vasemmistoliiton äänitorvena.. Vuonna 1988 Koivisto sanoi
uudenvuodenpuheessaan, etteivät sanoman tuojan jalat tuo iloista
sanomaa vasemmistolle. Koiviston idänkauppa ja politiikka romahti ja
lama tuli sen myötä. Vasemmistoliitto sai nolla edustajaa viime
vaaleissa ja SDP vain 2. Koiviston ennustukset ovat toteutuneet. SDP
toimii kuten ympäristössä ei tapahtuisi mitään. Kekkosen varoittama
poliittisen johdon lappusilmäisyys on tullut puolueen jäsenille ja
kannattajille kalliiksi.