EEC sopimus vuonna 1973

[Mara]

Kuten tiedetään, tänä syksynä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun
prseidentti Kekkonen päätti (sic!) allekirjoittaa kauppasopimuksen
EEC:n - sittemmin EY:n nykyisin EU:n - kanssa. Olin tuolloin
täysi-ikäinen yliopiston opiskelija, ja seurasin politiikkaa. Siitä
huolimatta minulle on aina jäänyt epäselväksi miksi sopimusta
vastustettiin vasemmistopiireissä niin kiivaasti ja mikä olisi ollut
seuraus Suomelle, jos sopimusta ei olisi tehty? Eikö kysymys ollut
pelkästä tullisopimuksesta?

Tilanne syntyi, kun Suomen suurin läntinen kauppakumppani Britannia
liittyi EEC:hen vuoden 1973 (tai -74?) alusta ja erosi samalla EFTA /
EFA -liitosta. Tämä olisi merkinnyt tullimuurin nousemista Suomen ja
Britannian väliin ja ilmeisesti katastrofia Suomen
metsäteollisuudelle. Ruotsi ja Itävalta tekivät kauppasopimuksen EEC:n
kanssa molemminpuolisten tullien poistamisesta. Suomella oli jo
ennestään bilateraalisopimukset Neuvostoliiton ja sen
SEV-liittolaisten kanssa, SEV:n kesken ei varsinaisia tullimaksuja
ollut edes olemassakaan.

On ymmärrettävää, jos vuonna 2003 Ilta-Sanomien päätoimittaja erehtyy
kolumnissaan kirjoittamaan virheellisesti "Suomen liittymisestä (v.
-73) EEC:hen" mutta miksi v. 1973 asiasta nousi niin kamala
poliittinen mekkala? Monet nykyiset kellokkaat valtakunnan huipulta
alkaen allekirjoittivat näyttävän vetoomuksen, että _kauppa_sopimusta
ei allekirjoitettaisi. Mitä haittaa tästä sitten oletettiin olevan
Suomelle? Se ei ole minulle koskaan selvinnyt. Haluttiinko, että
Suomen metsäteollisuus lopettaisi kaupankäynnin Britannian (ja EEC:n
perustajakuutosten) kanssa, haluttiinko Suomen Neuvostokaupan osuuden
ulkomaanviennistä nousevan silloisesta 20 - 25%:sta paljon
korkeammaksi? - Miksi NL vastusti Suomen ja EEC:n välistä
kauppasopimusta. Liittyikö sopimukseen jotain poliittisia ehtoja?

-Mara

[Tero P. Mustalahti]

Post by Mara
Mitä haittaa tästä sitten oletettiin olevan
Suomelle? Se ei ole minulle koskaan selvinnyt. Haluttiinko, että
Suomen metsäteollisuus lopettaisi kaupankäynnin Britannian (ja EEC:n
perustajakuutosten) kanssa, haluttiinko Suomen Neuvostokaupan osuuden
ulkomaanviennistä nousevan silloisesta 20 - 25%:sta paljon
korkeammaksi? - Miksi NL vastusti Suomen ja EEC:n välistä
kauppasopimusta. Liittyikö sopimukseen jotain poliittisia ehtoja?

Ei mitään kirjoitettuja poliittisia ehtoja. Vapaakauppasopimusta EEC:n
kanssa vastustettiin ihan puhtaasti ideologisin ja poliittisin
perustein. Vapaakauppasopimuksen katsottiin vasemmiston piirissä
lähentävän Suomea EEC:hen, joka taas oli huomattavasti lähempänä NATO:a
ja länttä kuin lähinnä puolueettomista maista koostunut EFTA.
Iso-Britanniakin oli kuulunut siihen vain siitä historiallisista syistä
(halu erottua mannereuroopasta).

Lähentymisen EEC:hen katsottiin vaarantavan Suomen puolueettomuuden.
Vasemmisto käytti tätä liioiteltua huolta hyväkseen saadakseen asialleen
kuulijoita. Heidän viime käden tavoitteensa oli juuri estää lähentyminen
Länsi-Eurooppaan, minkä he pelkäsivät merkitsevän vasemmistolaisuuden
ahtaalle joutumista. Näin tunnettiin etenkin taistolaisten ja muiden
vähemmistökommunistien piirissä, joiden tavoitteena tuossa vaiheessa oli
yhä avoimesti Suomen muuttaminen marxilais-leniniläisten oppien
mukaiseksi sosialistiseksi valtioksi NL:n valvovan silmän alla.
Heillehän NL:n vaikutusvallan säilyminen ja lisääntyminen oli ideologian
kulmakivi, koska NL:ää pidettiin maailmanvallankumouksen johtajana.

Toki EEC:n vastustajien joukossa oli silti niitäkin, jotka ihan oikeasti
uskoivat sopimuksen vaarantavan Suomen ja NL:n väliset hyvät suhteet. He
kuuluivat pääosin enemmistökommunisteihin ja SDP:n vasemmistosiipeen,
vaikka on vaikea sanoa mihin vedetään raja puhtaasti ulkopoliittisen
huolen ja ideologisen paranoian välille, sillä epäilemättä jälkimmäistä
koettiin jossain määrin kaikissa vasemmistipiireissä painottuen
kuitenkin varsinaisiin kommunisteihin. Kapitalistisin perustein
tapahtuva ulkomaankauppa kun oli niille jo lähtökohtaisesti epäsuotavaa
ja sen merkityksen tunnustaminen puhumattakaan sen suosimisesta oli
epäsuotavaa ideologisesti.


Tero P. Mustalahti

[Tommi P Uschanov]

Post by Tero P. Mustalahti
Iso-Britanniakin oli kuulunut siihen vain siitä historiallisista syistä
(halu erottua mannereuroopasta).

Lähinnä Iso-Britannia joutui valitsemaan EFTA:n siksi, että
Ranskan presidentti Charles de Gaulle ei suostunut päästämään
sitä EEC:n jäseneksi. Britit jättivät EEC:n jäsenyyshakemuksen
ensimmäisen kerran jo vuonna 1961 ja toisen kerran vuonna 1967,
mutta de Gaulle sanoi hakemuksille kummallakin kerralla ei.
Hänen erottuaan vuonna 1969 tilanne muuttui nopeasti toiseksi
ja Britannia liittyi EEC:hen vuoden 1973 alusta.

[Mara]

On 16 Dec 2003 12:26:58 GMT, Tommi P Uschanov

Post by Tommi P Uschanov

Post by Tero P. Mustalahti
Iso-Britanniakin oli kuulunut siihen vain siitä historiallisista syistä
(halu erottua mannereuroopasta).

Lähinnä Iso-Britannia joutui valitsemaan EFTA:n siksi, että
Ranskan presidentti Charles de Gaulle ei suostunut päästämään
sitä EEC:n jäseneksi. Britit jättivät EEC:n jäsenyyshakemuksen
ensimmäisen kerran jo vuonna 1961 ja toisen kerran vuonna 1967,
mutta de Gaulle sanoi hakemuksille kummallakin kerralla ei.
Hänen erottuaan vuonna 1969 tilanne muuttui nopeasti toiseksi
ja Britannia liittyi EEC:hen vuoden 1973 alusta.

Juuri noin oli. De Gaullen motiivit olivat hieman hämärät, mutta yksi
selkeä linja oli: de Gaulle piti Britanniaa "Troijan hevosena", jonka
kautta USA pääsee vaikuttamaan Euroopan sisämarkkinoihin ja sitä
kautta dollaritalous hiipii Ranskaan. De Gaulle pelkäsi USA:ta, ei
Britanniaa.

-Mara

[Jukka K. Korpela]

- - miksi sopimusta
vastustettiin vasemmistopiireissä niin kiivaasti ja mikä olisi
ollut seuraus Suomelle, jos sopimusta ei olisi tehty? Eikö kysymys
ollut pelkästä tullisopimuksesta?

Tätä pitäisi ehkä kysyä nykyiseltä ulkoministeriltä. :-)

EEC-sopimus oli vapaakauppasopimus, joka itsessään ei sisältänyt
poliittista sitoutumista. Jälkeenpäin ajatellen se tosiasiassa oli yksi
askel Suomen poliittisessa ja taloudellisessa integroitumisessa
yhteisöön, joka oli saanut alkunsa Hiili- ja teräsunionista. Tämä tie
alkoi oikeastaan jo Eftan liitännäisjäsenyydestä, sillä Eftahan oli
tosiasiallisesti "kakkos-EEC", joka myöhemmin sulautettiin EEC:hen.
EEC-vapaakauppasopimusta seurasi myöhemmin Eftan täysjäsenyys, Eta-
jäsenyys, EU-jäsenyys - ja jatko on sitten ilmeisesti osallistumista
EU:n laajenemiseen ja sisäisiin muutoksiin.

Aikalaiset eivät tätä tietenkään nähneet, eikä todellista kehitystä
olisi kukaan osannut ennakoida, mutta epäilemättä monilla oli toiveita
tai pelkoja integraation syvenemisestä. Yksi olennainen taho oli
tietysti Neuvostoliitto. Tätä osoittaa ilmeisesti sekin, että se
hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden vain pitkin hampain ja vain Kekkosen
ollessa poliittisena takuumiehenä. Tai näin ainakin asiaa on selitetty,
eikä toistaiseksi liene perustetta epäillä tätä, olkoonkin, että
Kekkosen roolia on saatettu ylikorostaa.

Välittömästi vapaakauppasopimus tietysti merkitsi sekä sitä, että
Suomen kilpailuasemat EEC-maiden markkinoilla alkoivat parantua, että
sitä, että EEC-maiden kilpailuasemat Suomen markkinoilla alkoivat
parantua. Ulkomaankaupan suuntautuminen ei tietenkään koskaan ole
poliittisesti neutraalia.

Tilanne syntyi, kun Suomen suurin läntinen kauppakumppani Britannia
liittyi EEC:hen vuoden 1973 (tai -74?) alusta ja erosi samalla EFTA
/ EFA -liitosta.

Niin voidaan sanoa. Lisäksi siihen vaikutti Nordek-hankkeen kaatuminen.
(Nordekilla oli tähdätty siihen, että Pohjoismaat kehittäisivät
taloudellista yhteistyötä, käytännössä liittyäkseen sen kautta
laajempaan länsieurooppalaiseen yhteisöön.)

[Pekka Niskanen]

Post by Jukka K. Korpela
Aikalaiset eivät tätä tietenkään nähneet, eikä todellista kehitystä
olisi kukaan osannut ennakoida, mutta epäilemättä monilla oli toiveita
tai pelkoja integraation syvenemisestä. Yksi olennainen taho oli
tietysti Neuvostoliitto. Tätä osoittaa ilmeisesti sekin, että se
hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden vain pitkin hampain ja vain Kekkosen
ollessa poliittisena takuumiehenä. Tai näin ainakin asiaa on selitetty,
eikä toistaiseksi liene perustetta epäillä tätä, olkoonkin, että
Kekkosen roolia on saatettu ylikorostaa.

Häh?

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi sekä Neuvostoliitto että Kekkonen olivat
kuolleet.

Pekka

[Jussi Jalonen]

Yksi olennainen taho oli tietysti Neuvostoliitto. Tätä osoittaa ilmeisesti
sekin, että se hyväksyi Suomen EU-jäsenyyden vain pitkin hampain ja vain
Kekkosen ollessa poliittisena takuumiehenä.

Neuvostoliitto hyväksyi EU-jäsenyyden Kekkosen ollessa takuumiehenä?
Anteeksiannettava lipsahdus, mutta luoja nähköön sitä ivailua ja
hammastenkiristystä Korpelan taholta, mikäli joku _toinen_
pahaa-aavistamaton kommentoija sortuisi näin alkeelliseen erheeseen...



Cheers,
Jalonen

[Jukka K. Korpela]

Post by Jussi Jalonen
Neuvostoliitto hyväksyi EU-jäsenyyden Kekkosen ollessa takuumiehenä?

Niin, johan alkuperäisessä kysymyksessä mainittiin, että Ilta-Sanomissa
oli (v. 2003) kirjoitettu Suomen liittyneen EEC:hen vuonna 1973. Koska
nykypolvi ei välttämättä tiedä, että EEC = EU, käytin hiukan toista
sanamuotoa. :-)

[Mara]

On Wed, 17 Dec 2003 08:35:36 +0000 (UTC), "Jukka K. Korpela"

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jussi Jalonen
Neuvostoliitto hyväksyi EU-jäsenyyden Kekkosen ollessa takuumiehenä?

Niin, johan alkuperäisessä kysymyksessä mainittiin, että Ilta-Sanomissa
oli (v. 2003) kirjoitettu Suomen liittyneen EEC:hen vuonna 1973. Koska
nykypolvi ei välttämättä tiedä, että EEC = EU, käytin hiukan toista
sanamuotoa. :-)

En mielestäni maininnut IS:n päätoimittajan kirjoittaneen että Suomi
olisi liittynyt EEC:hen v. 1973. Kirjoitin: "Ilta-Sanomien
päätoimittaja erehtyy kolumnissaan kirjoittamaan virheellisesti
"Suomen liittymisestä (v.-73) EEC:hen"

IS:n tuoreen päätoimittajan virhe oli se että hänen mukaansa Suomi
olisi v. 1973 neuvotellut liittymisestä EEC:hen, kun todellisuudessa
Suomi neuvotteli vapakauppasopimuksesta EEC:n kanssa.

Vuonna 1973 ajatus Suomen (tai edes Ruotsin) liittymisestä EEC:hen
olisi ollut yhtä absurdi kuin ajatus Neuvostoliiton hajoamisesta 20
vuoden sisällä.

-Mara

[Tomi A]

Post by Mara
Siitä
huolimatta minulle on aina jäänyt epäselväksi miksi sopimusta
vastustettiin vasemmistopiireissä niin kiivaasti ja mikä olisi ollut
seuraus Suomelle, jos sopimusta ei olisi tehty? Eikö kysymys ollut
pelkästä tullisopimuksesta?

Muodikkaiden uusvasemmistolaisten oppien mukaan vapaat markkinat olivat
tehottomia tai ainakin epätasa-arvoa luovia. Joku jopa saattoi uskoa, että
suunnitelmatalous oli jo osoittanut ylivertaisuutensa ja kohta NL kipuaisi
taloudellisesti Yhdysvaltojen ohi. Vapaakauppa taas suosi kapitalisteja eli
pahamaineisia kansainvälisiä suuryhtiöitä ja sorsi etenkin kehitysmaita. Se
myös kavensi valtion mahdollisuuksia ohjata kehitystä; virallinenkin Suomi
pitkälti vannoi sunnittelun nimeen, vapaina rönsyilevien, ohjaamattomien
markkinavoimien vastapainona.

Keskustelu ei siis hirveästi eronnut nykypäivän vastaavasta. Pääpointti on
nykyäänkin se, pystyykö (heikkojen turvana ajateltu) valtio määräämään
kohta enää mistään, vai tuleeko kansainvälinen kapitaali ja syö
kansallisvaltiot suihinsa.

Tämä lisäksi oli tietysti jotain ulkopoliittisia syitä tyyliin: "mitähän
ryssä tekee?" tai " mahdammeko loukata neuvostoystäviämme?".

[Kari Salminen]

Mara <***@pp.inet.poista.fi> wrote:
: Kuten tiedetään, tänä syksynä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun
: prseidentti Kekkonen päätti (sic!) allekirjoittaa kauppasopimuksen
: EEC:n - sittemmin EY:n nykyisin EU:n - kanssa. Olin tuolloin
: täysi-ikäinen yliopiston opiskelija, ja seurasin politiikkaa. Siitä
: huolimatta minulle on aina jäänyt epäselväksi miksi sopimusta
: vastustettiin vasemmistopiireissä niin kiivaasti ja mikä olisi ollut
: seuraus Suomelle, jos sopimusta ei olisi tehty? Eikö kysymys ollut
: pelkästä tullisopimuksesta?

: Tilanne syntyi, kun Suomen suurin läntinen kauppakumppani Britannia
: liittyi EEC:hen vuoden 1973 (tai -74?) alusta ja erosi samalla EFTA /
: EFA -liitosta. Tämä olisi merkinnyt tullimuurin nousemista Suomen ja
: Britannian väliin ja ilmeisesti katastrofia Suomen
: metsäteollisuudelle. Ruotsi ja Itävalta tekivät kauppasopimuksen EEC:n
: kanssa molemminpuolisten tullien poistamisesta. Suomella oli jo
: ennestään bilateraalisopimukset Neuvostoliiton ja sen
: SEV-liittolaisten kanssa, SEV:n kesken ei varsinaisia tullimaksuja
: ollut edes olemassakaan.

: On ymmärrettävää, jos vuonna 2003 Ilta-Sanomien päätoimittaja erehtyy
: kolumnissaan kirjoittamaan virheellisesti "Suomen liittymisestä (v.
: -73) EEC:hen" mutta miksi v. 1973 asiasta nousi niin kamala
: poliittinen mekkala? Monet nykyiset kellokkaat valtakunnan huipulta
: alkaen allekirjoittivat näyttävän vetoomuksen, että _kauppa_sopimusta
: ei allekirjoitettaisi. Mitä haittaa tästä sitten oletettiin olevan
: Suomelle? Se ei ole minulle koskaan selvinnyt. Haluttiinko, että
: Suomen metsäteollisuus lopettaisi kaupankäynnin Britannian (ja EEC:n
: perustajakuutosten) kanssa, haluttiinko Suomen Neuvostokaupan osuuden
: ulkomaanviennistä nousevan silloisesta 20 - 25%:sta paljon
: korkeammaksi? - Miksi NL vastusti Suomen ja EEC:n välistä
: kauppasopimusta. Liittyikö sopimukseen jotain poliittisia ehtoja?


Vasemmistopiirien asiasta laatiman kannanoton voi
lukea Helsingin Sanomissa 19.9. 1973 olleesta maksetusta kokosivun
ilmoituksesta. Se alkaa näin:

"EEC:n muodossa tapahtuva Länsi-Euroopan
yhdentyminen ei ole ole Suomen eikä yleensäkään puolueettomien maiden
etujen mukainen. Poliittisille päämäärille rakentuva suljettu talousliitto
aiheuttaa uutta syrjintää. Se kuuluu kylmän sodanaatemaailmaan.
Vapaakauppasopimuksen hyväksyminen on ristiriidassa jännityksen
lieventämiseen johtavan kehityksen kanssa, jota kuvastaa muun muassa
Suomen aloitteen mukainen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous.
Mielestämme vain EEC-sopimuksen hylkääminen on varmuudella yhdenmukainen
turvallisuuspoliittisten tavoitteidemme, Suomen ja Neuvostoliiton välisen
YYA-sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteidemme kanssa."

...

"...EEC-sopimus johtaa tosiasiassa vaihtotaseen alijäämän
irtiryöstäytymiseen. Se johtaa vääjäämättömästi reaaliansioita,
kokonaiskasvua ja työllisyyttä heikentävän talouspolitiikan käyttöön."

...

"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle erityisesti
Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä leviävistä
vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

...

"...Tervehdimme tyydytyksellä Suomen sopimusta yhteistyöstä SEC-järjestön
kanssa. SEV-sopimusta ei kuitenkaan voi poliittisesti eikä kaupallisesti
rinnastaa EEC-sopimukseen. SEV ei ole jäsenmaidensa poliittisen
päätöksenteon rajoittamiseen pyrkivä eikä ulkopuolisia maita vastaan
tähdätty ylikansallinen laitos."

Jne.

Lyhyesti sanottuna EEC-sopimuksen vastustus perustui siihen, että sopimus
nähtiin ajan synneistä suurimpana eli "neuvostovastaisena".
Vastustukselle rinnakkaisia ajan ilmiöitä oli mm. Sosialistisen
opiskelijaliiton keräämä "Musta kirja" eli vaatimus "neuvostovastaisen"
aineksen sensuroimisesta yliopistojen opetusmateriaalista, sekä esitys
ns. "rauhanlaista" eli "sotapropagandan" levittämisen kieltämisestä.
"Sotapropaganda" tarkoitti tässä mm. Solzenitsynin teoksia.

Tänä päivänä tunnetuimmat EEC-julkilausuman allekirjoittajat ovat Tarja
Halonen ja Erkki Tuomioja...


Kari Salminen

[Jari Mäkinen]

Post by Kari Salminen
Tänä päivänä tunnetuimmat EEC-julkilausuman allekirjoittajat ovat Tarja
Halonen ja Erkki Tuomioja...

Tässä koko poppoo:

http://apareena.arvopaperi.fi/forum/msg/id=politiikka/msg=1102699/


EEC-vapaakauppasopimus on varsin mielenkiintoinen osa Suomen poliittista
historiaa, kun siihen läheisesti liittyi Zavidovo-vuoto ja poikkeuslaki.

[Mara]

On Wed, 17 Dec 2003 23:10:52 +0200, Jari Mäkinen

Post by Jari Mäkinen

Post by Kari Salminen
Tänä päivänä tunnetuimmat EEC-julkilausuman allekirjoittajat ovat Tarja
Halonen ja Erkki Tuomioja...

http://apareena.arvopaperi.fi/forum/msg/id=politiikka/msg=1102699/
EEC-vapaakauppasopimus on varsin mielenkiintoinen osa Suomen poliittista
historiaa, kun siihen läheisesti liittyi Zavidovo-vuoto ja poikkeuslaki.

Itse asiassa tuo kaikki tuomiojineen, halosineen (ja koko Suomi-Rock
ja kulttuuri-scene) on jo moneen kertaan käsitelty. Mainitsin asiasta
jo aloituspostauksessani ("..monet nykyiset kellokkaat _valtakunnan
huipulta_ alkaen allekirjoittivat näyttävän vetoomuksen..") ja itse
vetoomus julkaistiin alkusyksystä 2003 Hesarin artikkelissa. Joten
tässä ei ole mitään uutta. Vetoomuksen teksti oli kirjoitettu ajan
ulkopoliittisella liturgialla, josta asian todellinen sisältö ei
helposti ilmene. (vrt myös Kekkonen-Kosygin kommunikea, 2.9. 1973,
lähde HeSa/Sunnuntai 14.12. 2003).

Toisaalta, edellä postattu vetoomushan oli eräässä kohdin aivan
oikeassa:

"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle
erityisesti Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä
leviävistä vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

-Mara

[Mara]

On Wed, 17 Dec 2003 23:10:52 +0200, Jari Mäkinen

Post by Jari Mäkinen

Post by Kari Salminen
Tänä päivänä tunnetuimmat EEC-julkilausuman allekirjoittajat ovat Tarja
Halonen ja Erkki Tuomioja...

http://apareena.arvopaperi.fi/forum/msg/id=politiikka/msg=1102699/
EEC-vapaakauppasopimus on varsin mielenkiintoinen osa Suomen poliittista
historiaa, kun siihen läheisesti liittyi Zavidovo-vuoto ja poikkeuslaki.

Itse asiassa tuo kaikki tuomiojineen, halosineen (ja koko Suomi-Rock
ja kulttuuri-scene) on jo moneen kertaan käsitelty. Mainitsin asiasta
jo aloituspostauksessani ("..monet nykyiset kellokkaat _valtakunnan
huipulta_ alkaen allekirjoittivat näyttävän vetoomuksen..") ja itse
vetoomus julkaistiin alkusyksystä 2003 Hesarin artikkelissa. Joten
tässä ei ole mitään uutta. Vetoomuksen teksti oli kirjoitettu ajan
ulkopoliittisella liturgialla, josta asian todellinen sisältö ei
helposti ilmene. (vrt myös Kekkonen-Kosygin kommunikea, 2.9. 1973,
lähde HeSa/Sunnuntai 14.12. 2003).

Toisaalta, edellä postattu vetoomushan oli eräässä kohdin aivan
oikeassa, joskin aikaansa edellä:

"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle
erityisesti Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä
leviävistä vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

-Mara

[Jari Mäkinen]

Post by Mara
Vetoomuksen teksti oli kirjoitettu ajan
ulkopoliittisella liturgialla, josta asian todellinen sisältö ei
helposti ilmene. (vrt myös Kekkonen-Kosygin kommunikea, 2.9. 1973,
lähde HeSa/Sunnuntai 14.12. 2003).

Tuota julkilausumaa en ole lukenut, mutta yleisemmin Suomen ja
Neuvostoliiton julkilausumat sisälsivät piilomerkityksiä ja niitä
tulikin lukea rivien välistä. EEC-vetoomuksessa näitä piilomerkityksiä
ei ole tai ainakaan ne eivät ole Suomen etujen mukaisia, vaan
allekirjoittaneet - joukossa monia nuoria demarivaikuttajia - ovat
ottaneet julkilausumatekstit liian tosissaan. Tämä yllätti Palmen ja
Erlanderinkin.

Jos palataan alkuperäiseen kysymykseen, miksi vetoomuksesta nousi niin
suuri poliittinen mekkala, niin syy on nimenomaan tuo seikka.

Post by Mara
Toisaalta, edellä postattu vetoomushan oli eräässä kohdin aivan
"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle
erityisesti Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä
leviävistä vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

Jep, tämähän oli EEC-vapaakauppasopimuksen tarkoituskin.

[Mara]

On Thu, 18 Dec 2003 03:56:41 +0200, Jari Mäkinen

Post by Jari Mäkinen

Post by Mara
Toisaalta, edellä postattu vetoomushan oli eräässä kohdin aivan
"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle
erityisesti Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä
leviävistä vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

Jep, tämähän oli EEC-vapaakauppasopimuksen tarkoituskin.

No ei oikeastaan..tässä ruvetaan nyt kyllä pyörimään ympyrää.

EEC-vapaakauppasopimuksen tarkoitus oli estää Suomea joutumasta
kauppapoliittiseen paitsioon, kun Britannia siirtyi EFTA:sta (missä
Suomi oli liitannäisjäsenenä) EEC:hen. Britannia oli Suomen
metsäteollisuudelle elintärkeä vientimaa ja seuraukset
vapaakauppasopimuksen tekemättä jättämisestä olisivat olleet
katastrofaaliset. Sopimus oli lähinnä tullisopimus, ei sen enempää.
Suomi ohjasi suhdanteitansa perinteisesti devalvaatioilla, sekä ennen
että jälkeen vuoden 1973 sopimuksen.

-Mara

[Jari Mäkinen]

Post by Mara

Post by Jari Mäkinen

Post by Kari Salminen
"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle
erityisesti Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä
leviävistä vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."

Jep, tämähän oli EEC-vapaakauppasopimuksen tarkoituskin.

No ei oikeastaan..tässä ruvetaan nyt kyllä pyörimään ympyrää.
EEC-vapaakauppasopimuksen tarkoitus oli estää Suomea joutumasta
kauppapoliittiseen paitsioon, kun Britannia siirtyi EFTA:sta (missä
Suomi oli liitannäisjäsenenä) EEC:hen. Britannia oli Suomen
metsäteollisuudelle elintärkeä vientimaa ja seuraukset
vapaakauppasopimuksen tekemättä jättämisestä olisivat olleet
katastrofaaliset. Sopimus oli lähinnä tullisopimus, ei sen enempää.
Suomi ohjasi suhdanteitansa perinteisesti devalvaatioilla, sekä ennen
että jälkeen vuoden 1973 sopimuksen.

Lainauksessa puhuttiin Saksasta vain siitä syystä, että se on ainoa
YYA-sopimuksessa mainittu ulkopuolinen maa, ei sen kauppapoliittisista
syistä.

YYA-sopimus:
http://www.ylioppilaslehti.helsinki.fi/ylioppilaslehti/990514/990514yya.html

[Klaus Lindgren]

Post by Kari Salminen
: Kuten tiedetään, tänä syksynä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä kun
: prseidentti Kekkonen päätti (sic!) allekirjoittaa kauppasopimuksen
: EEC:n - sittemmin EY:n nykyisin EU:n - kanssa. Olin tuolloin
: täysi-ikäinen yliopiston opiskelija, ja seurasin politiikkaa. Siitä
: huolimatta minulle on aina jäänyt epäselväksi miksi sopimusta
: vastustettiin vasemmistopiireissä niin kiivaasti ja mikä olisi ollut
: seuraus Suomelle, jos sopimusta ei olisi tehty? Eikö kysymys ollut
: pelkästä tullisopimuksesta?
: Tilanne syntyi, kun Suomen suurin läntinen kauppakumppani Britannia
: liittyi EEC:hen vuoden 1973 (tai -74?) alusta ja erosi samalla EFTA /
: EFA -liitosta. Tämä olisi merkinnyt tullimuurin nousemista Suomen ja
: Britannian väliin ja ilmeisesti katastrofia Suomen
: metsäteollisuudelle. Ruotsi ja Itävalta tekivät kauppasopimuksen EEC:n
: kanssa molemminpuolisten tullien poistamisesta. Suomella oli jo
: ennestään bilateraalisopimukset Neuvostoliiton ja sen
: SEV-liittolaisten kanssa, SEV:n kesken ei varsinaisia tullimaksuja
: ollut edes olemassakaan.
: Vasemmistopiirien asiasta laatiman kannanoton voi
lukea Helsingin Sanomissa 19.9. 1973 olleesta maksetusta kokosivun
"EEC:n muodossa tapahtuva Länsi-Euroopan
yhdentyminen ei ole ole Suomen eikä yleensäkään puolueettomien maiden
etujen mukainen. Poliittisille päämäärille rakentuva suljettu talousliitto
aiheuttaa uutta syrjintää. Se kuuluu kylmän sodanaatemaailmaan.
Vapaakauppasopimuksen hyväksyminen on ristiriidassa jännityksen
lieventämiseen johtavan kehityksen kanssa, jota kuvastaa muun muassa
Suomen aloitteen mukainen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous.
Mielestämme vain EEC-sopimuksen hylkääminen on varmuudella yhdenmukainen
turvallisuuspoliittisten tavoitteidemme, Suomen ja Neuvostoliiton välisen
YYA-sopimuksen ja muiden kansainvälisten velvoitteidemme kanssa."
...
"...EEC-sopimus johtaa tosiasiassa vaihtotaseen alijäämän
irtiryöstäytymiseen. Se johtaa vääjäämättömästi reaaliansioita,
kokonaiskasvua ja työllisyyttä heikentävän talouspolitiikan käyttöön."
...
"Sopimus on siten omiaan lisäämään ulkomaiden vaikutusta Suomen
omaehtoisen päätöksenteon ja kehityksen kustannuksells. Ajan mittaan
kauppa suuntautuisi vielä entistä voimakkaammin EEC-alueelle erityisesti
Saksan liittotasavaltaan, lisäten riippuvuuttamme sieltä leviävistä
vaikutteista ja taloudellisista suhdanteista."
...
"...Tervehdimme tyydytyksellä Suomen sopimusta yhteistyöstä SEC-järjestön
kanssa. SEV-sopimusta ei kuitenkaan voi poliittisesti eikä kaupallisesti
rinnastaa EEC-sopimukseen. SEV ei ole jäsenmaidensa poliittisen
päätöksenteon rajoittamiseen pyrkivä eikä ulkopuolisia maita vastaan
tähdätty ylikansallinen laitos."
Jne.
Lyhyesti sanottuna EEC-sopimuksen vastustus perustui siihen, että sopimus
nähtiin ajan synneistä suurimpana eli "neuvostovastaisena".

Lisäksi pelättiin alistumista läntisen kansainvälisen kapitalismin
intresseille -ylikansalliset yritykset eivät ole mikään uutuus. Suhtautuminen
itänaapuuriin on hieman toinen asia. Vielä nykyäänkin joillakuilla on taipumus
nähdä maailma jakautuneena kahtia USA:n ehdottomiin kannattajiin ja
risupartakommareihin, tuohon aikaan tuo näkemys eli jo, mutta toisella
puolella olivat sitten vähemmistökommunistit, joiden mukaan maailma jakautui
hyviksiin ja imperialistifaisteihin. Kumpikaan näistä näkemyksistä ei koskaan
ole vastannut tidellisuutta. Ei tänäänkään Irakin sodan paheksuminen merkitse
Saddamin puolustamista, ja 1970-luvun alussa moni oli krtiittinen kapitalismia
kohtaan sympatiseeraamatta ollenkaan Neuvostoliittoa.

Post by Kari Salminen
Vastustukselle rinnakkaisia ajan ilmiöitä oli mm. Sosialistisen
opiskelijaliiton keräämä "Musta kirja" eli vaatimus "neuvostovastaisen"
aineksen sensuroimisesta yliopistojen opetusmateriaalista, sekä esitys
ns. "rauhanlaista" eli "sotapropagandan" levittämisen kieltämisestä.
"Sotapropaganda" tarkoitti tässä mm. Solzenitsynin teoksia.

Nyt olisi kuitenkin syytä olla sekoittamatta taistolaisten touhuja koko muun
vasemmiston ja kaikkien muiden EEC:n vastustajien touhuihin; Tuomioja ja
Halonen eivät olleet taistolaisia, siis SOL:n jäseniä, vaan demareita, eivätkä
kaikki EEC:n vastustajat olleet edes vasemmistolaisia.

kl

[Tommi P Uschanov]

Post by Klaus Lindgren
Nyt olisi kuitenkin syytä olla sekoittamatta taistolaisten
touhuja koko muun vasemmiston ja kaikkien muiden EEC:n
vastustajien touhuihin; Tuomioja ja Halonen eivät olleet
taistolaisia, siis SOL:n jäseniä, vaan demareita, eivätkä
kaikki EEC:n vastustajat olleet edes vasemmistolaisia.

Ehkä kannattaa vielä erikseen korostaa, että edes kaikki
*kommunistit* eivät olleet taistolaisia, vaan edesmenneestä
Taisto Sinisalosta nimensä ottaneet varsinaiset taistolaiset
olivat *vähemmistöryhmä* -- toki varsinkin opiskelijoiden
piirissä suosittu -- Suomen kommunistisen puolueen *sisällä*.

Koko "taistolaisuuden" käsite on alkanut viime aikoina
ihmeellisesti paisua niin, että se rupeaa kohta käsittämään
kaiken, mikä oli 1970-luvun Suomen politiikassa vasemmalla
Veikko Vennamosta ja Georg C. Ehrnroothista. Kohta kai
Sinisalon vastapeluri, enemmistökommunistien johtaja Aarne
Saarinenkin on jonkun mielestä taistolainen...

[Jukka K. Korpela]

Post by Tommi P Uschanov
Ehkä kannattaa vielä erikseen korostaa, että edes kaikki
*kommunistit* eivät olleet taistolaisia, vaan edesmenneestä
Taisto Sinisalosta nimensä ottaneet varsinaiset taistolaiset
olivat *vähemmistöryhmä* -- toki varsinkin opiskelijoiden
piirissä suosittu -- Suomen kommunistisen puolueen *sisällä*.

Jos tarkkoja ollaan, niin taistolaiset olivat lähinnä SKDL:n sisäinen
ryhmittymä, sillä kaikki taistolaiset eivät olleet SKP:n jäseniä -
osittain siksi, että eivät halunneet liittyä revisionistiseen
puolueeseen, osittain siksi, että SKP:n enemmistöläisten hallussa
olleet puolueosastot eivät hyväksyneet taistolaisia jäsenikseen.

[Mara]

On Thu, 18 Dec 2003 18:10:02 +0000 (UTC), "Jukka K. Korpela"

Post by Jukka K. Korpela

Post by Tommi P Uschanov
Ehkä kannattaa vielä erikseen korostaa, että edes kaikki
*kommunistit* eivät olleet taistolaisia, vaan edesmenneestä
Taisto Sinisalosta nimensä ottaneet varsinaiset taistolaiset
olivat *vähemmistöryhmä* -- toki varsinkin opiskelijoiden
piirissä suosittu -- Suomen kommunistisen puolueen *sisällä*.

Jos tarkkoja ollaan, niin taistolaiset olivat lähinnä SKDL:n sisäinen
ryhmittymä, sillä kaikki taistolaiset eivät olleet SKP:n jäseniä -
osittain siksi, että eivät halunneet liittyä revisionistiseen
puolueeseen, osittain siksi, että SKP:n enemmistöläisten hallussa
olleet puolueosastot eivät hyväksyneet taistolaisia jäsenikseen.

Taistolaisuus syntyi SKDL:n vuoden 1966 liittokokouksessa sen jälkeen
kun SKDL/SKP oli Aarne Saarisen johdolla mennyt mukaan Rafael Paasion
(sd) johtamaan "kansanrintamahallitukseen". Koska mukana oli myös
porvaripuolueita (kesk + rkp), jyrkän linkan kommunistit pitivät sitä
luokkapetturuutena ja sanoutuivat aatteellisesti irti Saarisen
johtamasta SKDL:n virallisesta linjasta. Saarislaisia ruvettiin
pilkallisesti kutsumaan "revisionisteiksi". Neutraalisti puhuttiin
myös SKP:n enemmistöläisistä ja vähemmistöläisistä.

Asiaa mutkisti se että mm. nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa monet
keskustalaiset omaksuivat kansanrintama-aatteen jolloin yhteinen
vihollinen olikin kokoomus tai laajemmin opiskelijaporvarit.
Neuvostoliiton suhteen kilpailtiin siitä kuka oli eniten oikeaoppinen
eli eniten rähmällään ja vierailukommunikeoita tutkittiin
suurennuslasin kanssa.

Tämän(kin) päivän Suomesta löytyy niin paljon poliittisia
takinkääntäjiä, että niitä on turha nyyssikeskusteluissa referoida.
Itse asiassa, aatteensa 30 vuotta pitäneet ovat harvinainen
vähemmistö. Silti on oikein todeta, että v. 1973 EEC-vetoomuksen
allekirjoittajissa oli myös idealistisia demareita ja jopa porvareita.
"Oikeat" pesunkestävät stalinistit löytyivät pikemminkin joka vuosi
Tiedonantajan vapputervehdyksistä.

-Mara

[Jukka K. Korpela]

Post by Mara
Taistolaisuus syntyi SKDL:n vuoden 1966 liittokokouksessa sen
jälkeen kun SKDL/SKP oli Aarne Saarisen johdolla mennyt mukaan
Rafael Paasion (sd) johtamaan "kansanrintamahallitukseen".

Tarkoittanet SKP:n 15. edustajakokousta, jossa Saarinen valittiin
puheenjohtajaksi ja vanha, syrjäytetty johto taustavoimineen muodosti
puolueensisäisen opposition. Itse kiistat olivat vanhempaa perua mutta
edustajakokous loi uuden asetelman. Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle. Tämän estämättä mukana tietysti oli paljon
henkilöpolitiikkaa, kuten aina Suomen puoluehajaannuksissa, joissa on
usein ensin taisteltu vallasta ja häviölle jääneet ovat sitten
keksineet "linjan", jota olivat puolustaneet ja jota esittäen he
pyrkivät sitten voittamaan kannatusta.

Post by Mara
Koska
mukana oli myös porvaripuolueita (kesk + rkp), jyrkän linkan
kommunistit pitivät sitä luokkapetturuutena

No ei nyt ihan niin. Kyllähän taistolaiset nimen omaan ajoivat
yhteistyötä keskustalaisten puolueiden kanssa - kunhan sitä tehtiin
"oikein". Hallitusyhteistyö koettiin muiden johtamaksi, ja sitähän se
olikin. Ongelmana oli pikemminkin SDP:n vahva asema.

Post by Mara
Saarislaisia ruvettiin pilkallisesti kutsumaan
"revisionisteiksi".

"Revisionisti" on kommunistisen liikkeen sanaston vanha leimaussana,
jolla leimailtiin kaikensorttisia vastustajia.

Post by Mara
Neutraalisti puhuttiin myös SKP:n
enemmistöläisistä ja vähemmistöläisistä.

No neutraalisuus ei oikein ollut mahdollista - eivät vähemmistöläiset
ainakaan pitäneet vähemmistöläinen-nimitystä oikeana.

[Jari Mäkinen]

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

[Jukka K. Korpela]

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

Siten, että se oli SKP:n vanhan linjan jatkaja jne. Ei kai tässä ole
mitään ihmeellistä?

[Mara]

On Fri, 19 Dec 2003 17:37:36 +0000 (UTC), "Jukka K. Korpela"

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

Siten, että se oli SKP:n vanhan linjan jatkaja jne. Ei kai tässä ole
mitään ihmeellistä?

Päinvastoin, kätevä termi tuo "revisionisti". Sitä voi käyttää
poliittisten vastustajiensa nimittämiseen missä järjestelmässä
hyvänsä. Aina juutalaisvainojen kiistäjistä bernsteinilaisiin
sosialisteihin. Sekä tietysti Maon Kiinassa kulttuurivallankumouksen
kuvoteltuihin tai todellisiin vastustajiin.

-Mara

[Mara]

On Fri, 19 Dec 2003 17:37:36 +0000 (UTC), "Jukka K. Korpela"

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

Siten, että se oli SKP:n vanhan linjan jatkaja jne. Ei kai tässä ole
mitään ihmeellistä?

Päinvastoin, kätevä termi tuo "revisionisti". Sitä voi käyttää
poliittisten vastustajiensa nimittämiseen missä järjestelmässä
hyvänsä. Aina juutalaisvainojen kiistäjistä bernsteinilaisiin
sosialisteihin. Sekä tietysti Maon Kiinassa kulttuurivallankumouksen
kuviteltuihin tai todellisiin vastustajiin.

-Mara

[Tero P. Mustalahti]

Post by Mara
Päinvastoin, kätevä termi tuo "revisionisti". Sitä voi käyttää
poliittisten vastustajiensa nimittämiseen missä järjestelmässä
hyvänsä. Aina juutalaisvainojen kiistäjistä bernsteinilaisiin
sosialisteihin. Sekä tietysti Maon Kiinassa kulttuurivallankumouksen
kuviteltuihin tai todellisiin vastustajiin.

USA:ssa termi on varsinkin republikaanien käytössä sellaisten
historiantulkintojen suhteen, jotka pyrkivät tuomaan esille muitakin
kuin puhdasotsaisen isänmaan asian ja amerikkalaismallisen
vapauskäsityksen* ja moraalin mukaisia motiiveja USA:n toimille.
Esimerkiksi ajatus, että ydinaseita käytettiin Japania vastaan jostain
muustakin syystä kuin amerikkalaissotilaiden henkien säästämiseksi on
heidän mielestään "revisionistinen", riippumatta siitä onko moisille
näkemyksille historiallisisia perusteita. "Liberaali revisionisti"
lienee oikeistosiiven republikaanille pahin mahdollinen poliittinen
haukkumasana "kommunistin" jälkeen.

* Joka toki on alkujaan hyvin lähellä yleistä valistusajattelua -
seikka, jonka USA:n innokkaimmat kriitikot usein haluavat unohtaa innossaan.


Tero P. Mustalahti

[Jari Mäkinen]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia
vastaan, se oli historiallisesti katsoen paljolti oikeassa, vaikka
tietenkään taistolaisuus ei ollut suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966
johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

Siten, että se oli SKP:n vanhan linjan jatkaja jne. Ei kai tässä ole
mitään ihmeellistä?

Vastauksesta päätellen et siis tarkoittanutkaan, että taistolaisuus
olisi ollut historiallisesti katsoen oikeassa. Noh, sattuuhan sitä.

[Jukka K. Korpela]

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jari Mäkinen

Post by Jukka K. Korpela
Kun taistolaisuus esiintyi SKP:n
vanhan linjan jatkajana oikeistorevisionistisia
uudistusvirtauksia vastaan, se oli historiallisesti katsoen
paljolti oikeassa, vaikka tietenkään taistolaisuus ei ollut
suoraa jatkoa SKP:ta vuoteen 1966 johtaneen porukan linjalle.

Historiallisesti katsoen oikeassa, miten ihmeessä?

Siten, että se oli SKP:n vanhan linjan jatkaja jne. Ei kai tässä
ole mitään ihmeellistä?

Vastauksesta päätellen et siis tarkoittanutkaan, että taistolaisuus
olisi ollut historiallisesti katsoen oikeassa.

Ei, vaan juuri sitä tarkoitin. Kirjoitinhan, että kun taistolaisuus
esiintyi SKP:n vanhan linjan jatkajana, se oli paljolti oikeassa.
Se tietysti tarkoittaa, että se oli oikeassa väitteessään, josta juuri
oli puhe, eli esittäessään olevansa SKP:n vanhan linjan jatkaja.

Post by Jari Mäkinen
Noh, sattuuhan sitä.

Jaa mitä? Että tekstistä luetaan sellaista, mitä siinä ei ole? Toden
totta, se on tuiki tavallista.

Pitäisiköhän seuraavaksi kirjoittaa, että kun Hitler piti
moottoriteiden rakentamista tärkeänä, hän oli paljolti oikeassa? :-)

[Jari Mäkinen]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Jari Mäkinen
Vastauksesta päätellen et siis tarkoittanutkaan, että taistolaisuus
olisi ollut historiallisesti katsoen oikeassa.

Ei, vaan juuri sitä tarkoitin.

No hyvä, mitä sitten tarkoitat kummallisella väitteellä, että jokin
poliittinen liike on "historiallisesti katsoen paljolti oikeassa"? Miten
määrittelet
käsitteen olla historiallisesti oikeassa? Voidaanko historiallisesti
oikeassa oleminen jollakin tapaa kenties varmentaakin?

Post by Jukka K. Korpela
Kirjoitinhan, että kun taistolaisuus
esiintyi SKP:n vanhan linjan jatkajana, se oli paljolti oikeassa.

Et aivan noin, vaan "kun taistolaisuus esiintyi SKP:n vanhan linjan
jatkajana oikeistorevisionistisia uudistusvirtauksia vastaan, se oli
historiallisesti katsoen paljolti oikeassa".

[Jukka K. Korpela]

Post by Jari Mäkinen
No hyvä, mitä sitten tarkoitat kummallisella väitteellä, että jokin
poliittinen liike on "historiallisesti katsoen paljolti oikeassa"?

Voisitko ystävällisesti opetella ymmärtämään suomea jossakin muualla?
Olen nyt rautalangasta vääntänyt, miten olet halunnut lukea minun
väittäneen jotain, mitä en ole ollenkaan väittänyt, ja nyt sinulle
pitäisi erikseen selittää jokainen adverbikin.

Kun puhutaan siitä, onko joku oikeassa, niin kannattaa noin
ensisijaisesti katsoa, _mistä asiasta_ on puhe.

[Klaus Lindgren]

Post by Jukka K. Korpela
.

Post by Mara
Saarislaisia ruvettiin pilkallisesti kutsumaan
"revisionisteiksi".

"Revisionisti" on kommunistisen liikkeen sanaston vanha leimaussana,
jolla leimailtiin kaikensorttisia vastustajia.

Eiäs revisionisti tarkoittanut heppuja, otka tunnustuatuivat
marxilaisiksi, mutta tekivät 'korjauksia' Marxin, Engelsin ja Leninin
oppeihin, ja olivat näin oikeaoppisten marxisti-leninistien mielestä
mukamarxilaisia? Demarit ja osa SKDL:n sosialisteista olivat pikemminkin
reformisteja, eli toisin sanoen olivat hylänneet kokonaan opin
vallankumouksesta ja kannattivat rauhanomiasta kehitystä ja asteittaisia
uudistuksia, ja porvarithan eivät voineet olla ollenkaan revisionisteja,
kun eivät koskaan olleet marxilaisia olleetkaan -demarit olivat
pettureita, etenkin 'sosiaalifasisti' Tanner. Näin siis
ortodoksimarxilaisilla oli kyllä oma terminologiansa, jolla eritellä
erilaisia kerettiläisyyden ja pakanallisuuden lajeja...

kl

[Jukka K. Korpela]

Post by Klaus Lindgren
Eiäs revisionisti tarkoittanut heppuja, otka tunnustuatuivat
marxilaisiksi, mutta tekivät 'korjauksia' Marxin, Engelsin ja
Leninin oppeihin, ja olivat näin oikeaoppisten marxisti-leninistien
mielestä mukamarxilaisia?

Suunnilleen. Ja sen mukaan, oliko oppia rukattu jonkun mielestä
oikealle vai vasemmalle, puhuttiin oikeisto- tai
vasemmistorevisioneista.

Post by Klaus Lindgren
Demarit ja osa SKDL:n sosialisteista
olivat pikemminkin reformisteja, eli toisin sanoen olivat hylänneet
kokonaan opin vallankumouksesta ja kannattivat rauhanomiasta
kehitystä ja asteittaisia uudistuksia, ja porvarithan eivät voineet
olla ollenkaan revisionisteja, kun eivät koskaan olleet marxilaisia
olleetkaan

Aivan. Ilmaisuni "kaikensorttisia vastustajia" oli liian epämääräinen -
siitä puuttui tarkennus "liikkeen sisällä".

[Tero P. Mustalahti]

Post by Jukka K. Korpela

Post by Klaus Lindgren
Eiäs revisionisti tarkoittanut heppuja, otka tunnustuatuivat
marxilaisiksi, mutta tekivät 'korjauksia' Marxin, Engelsin ja
Leninin oppeihin, ja olivat näin oikeaoppisten marxisti-leninistien
mielestä mukamarxilaisia?

Suunnilleen. Ja sen mukaan, oliko oppia rukattu jonkun mielestä
oikealle vai vasemmalle, puhuttiin oikeisto- tai
vasemmistorevisioneista.

Tähän vielä lisäyksenä, että maolaisten mielestä koko Hrutshevin
jälkeinen NL oli revisionistinen, koska se pyrki mustamaalaamaan Maon
kaverin Stalinin eikä enää ymmärtänyt Stalinin puhdistusten
välttämättömyyttä vallankumouksen puolustamiseksi. Puhdasoppisten
marxilais-leninistien mielestähän taas maolaiset olivat aina olleet
epäilyttäviä, joten välirikko syntyi aika lailla luontevasti heidänkin
osaltaan, vaikka Mao itse olikin sen alullepanija.


Tero P. Mustalahti

[Matti Grönroos]

Post by Mara
Neutraalisti puhuttiin
myös SKP:n enemmistöläisistä ja vähemmistöläisistä.

Ryhmittymä oli sen verran villi, että tämä jako kahteen oli joskus
aivan liian karkea.

Yksi tapa on jakaa pelikenttä viiteen: Enemmistön vähemmistöön,
enemmistön enemmistöön, vähemmistön enemmistöön, vähemmistön
vähemmistöön ja vähemmistön vähemmistön vähemmistöön. :-)
Enemmistön vähemmistö oli lähellä demareita, joiden suuntaan
siirtymistä tapahtuikin. Vähemmistön vähemmistön vähemmistölle
koko Vasemmistoliitto on silkkaa revisionismiä ja se onkin
järjestäytynyt ainakin kahteen puolueeseen, SKP:hen ja KTP:hen,
joista ensinmainittu on jo ehtinyt takaisin puoluerekisteriin
sieltä elokuussa pudottuaan.

Vähemmistön vähemmistön vähemmistö on siis nykyisin jakautunut
kahtia. Viime eduskuntavaalien äänimäärällä (SKP 21000, KTP 2900)
SKP siis kaiketi on vähemmistön vähemmistön vähemmistön enemmistö
ja KTP vähemmistön vähemmistön vähemmistön vähemmistö.

Matti

--
Matti Grönroos - http://www.iki.fi/mjg

[Jukka K. Korpela]

Post by Matti Grönroos

Post by Mara
Neutraalisti puhuttiin
myös SKP:n enemmistöläisistä ja vähemmistöläisistä.

Ryhmittymä oli sen verran villi, että tämä jako kahteen oli joskus
aivan liian karkea.

Mutta toisaalta konfliktin luonne oli omiaan polarisoimaan asetelmaa
ainakin tiukoissa paikoissa. EEC-sopimus ei kylläkään tainnut olla
sellainen, vaan SKP vastusti sitä yksituumaisesti.

Post by Matti Grönroos
Yksi tapa on jakaa pelikenttä viiteen: Enemmistön vähemmistöön,
enemmistön enemmistöön, vähemmistön enemmistöön, vähemmistön
vähemmistöön ja vähemmistön vähemmistön vähemmistöön. :-)
Enemmistön vähemmistö oli lähellä demareita, joiden suuntaan
siirtymistä tapahtuikin.

Mihinkäs kirveslinja sijoittuu? Siis se enemmistöläisten osa, joka
kannatti tiukkaa linjaa suhteessa vähemmistöön, vaikka se merkitsisi
puolueen hajoamista tai (kuten kirveslinja varmaankin koki:)
vähemmistön eroa tai erottamista. Kyse ei niinkään ollut
demarivivahteisuudesta vaan tiukoista menettelytavoista ja puolueen
yhtenäisyyden ajamisesta - siis samasta asiasta, jota vähemmistö
julisti, mutta toisin ymmärrettynä. (Tai ei niin hirveästi toisin; sekä
vähemmistö että kirveslinja halusivat aatteellisesti ja poliittisesti
yhtenäisen puolueen, ja kumpikin halusi sen oman linjansa mukaiseksi
puhdistettuna.) Kirveslinjaan saattoi jopa liittyä voimakas rajanveto
myös demareihin päin.

Kirveslinjastakin oli kai ainakin kaksi fraktiota: toinen olisi
tyytynyt lyömään hamarapuolella. :-)

[Tero P. Mustalahti]

Post by Matti Grönroos
Vähemmistön vähemmistön vähemmistö on siis nykyisin jakautunut
kahtia. Viime eduskuntavaalien äänimäärällä (SKP 21000, KTP 2900)
SKP siis kaiketi on vähemmistön vähemmistön vähemmistön enemmistö
ja KTP vähemmistön vähemmistön vähemmistön vähemmistö.

Muistan kuulleeni, että SKP:n ja KTP:n eriytymiseen johti juuri
toisaalla viitattu henkilöristiriita, eli liikkeiden johtajat eivät
olisi puheväleissä, vaikka ideologiset erot ovatkin lähes olemattomat.
Eipä sillä, että asialla olisi valtakunnanpoliittista merkitystä, koska
yhdistyneelläkään puolueella ei olisi mahdollisuuksia kansanedustajaan.
SKP:n listoilta kai lienee kuitenkin valittu kunnanvaltuutettuja
joissakin kunnissa? KTP:n kannatus lienee siihenkin liian pieni.


Tero P. Mustalahti