Karjalasta

[Jorma Moll]

Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

[Osku]

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Raja on pitkä ja jotka olivat asuneet rajan takana tunsivat kylänsä ja
osasivat siellä kulkea. 70-luvulla olin kesälomilla perheeni kanssa
telttailemassa itärajalla. Uukuniemessä on kaunis leirintäalue rajan
pinnassa. Onko se nimeltään Pyhäjärvi jonka vastakkaisella puolen on
Venäjä. Järven keskellä on isot merkkipallukat mistä alkaa rajavyöhyke
ja joita ei saa ylittää. Leirintäalueella oli yksi kaveri joka oli
syntyjään Uukunimeläinen hän kertoi että hänen tuttavia kaksi miestä oli
päättänyt käydä rajantakana vanhassa kotikylässään. Olivat antaneet
veneen lipua tuulessa vastarannalle ja olivat ottaneet kossua
lääkkeeksi. Pääsivät muutaman kilometrin kävellen rajan takakyliin. Kun
joutuivat pidätetyksi. Olivat selittäneet että eivät huomanneet veneen
lipumista väärälle puolen kun olivat humalassa. Vuorokauden pidätyksen
jälkeen oli palutettu heidät suomen rajaviranomisille ja saivat sakot
.Luvaton rajanylitys.


Osku

[Toivo Kottarainen]

Post by Osku

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Raja on pitkä ja jotka olivat asuneet rajan takana tunsivat kylänsä ja
osasivat siellä kulkea. 70-luvulla olin kesälomilla perheeni kanssa
telttailemassa itärajalla. Uukuniemessä on kaunis leirintäalue rajan
pinnassa. Onko se nimeltään Pyhäjärvi jonka vastakkaisella puolen on
Venäjä. Järven keskellä on isot merkkipallukat mistä alkaa rajavyöhyke ja
joita ei saa ylittää. Leirintäalueella oli yksi kaveri joka oli syntyjään
Uukunimeläinen hän kertoi että hänen tuttavia kaksi miestä oli päättänyt
käydä rajantakana vanhassa kotikylässään. Olivat antaneet veneen lipua
tuulessa vastarannalle ja olivat ottaneet kossua lääkkeeksi. Pääsivät
muutaman kilometrin kävellen rajan takakyliin. Kun joutuivat pidätetyksi.
Olivat selittäneet että eivät huomanneet veneen lipumista väärälle puolen
kun olivat humalassa. Vuorokauden pidätyksen jälkeen oli palutettu heidät
suomen rajaviranomisille ja saivat sakot .Luvaton rajanylitys.
Osku

Tuntuu erikoiselta, että olisivat poltelleet omia talojaan. Tällaisesta en
ole kuullut. Sitäpaitsi evakot elivät ja rakensivat uutta elämäänsä pitkin
Suomenmaata, Pyhäjärviset Vampulassa ja Viipurilaiset Helsingissä. Liekö tuo
venäläistä hyperbolaa, stalinistista vieraan pelkoa ja muukalaiskammoa.. Jos
talo paloi osaamattomien valkovenäläis tulokkaiden käsissä, oli helppo
syyttää muita.

Topi

[Jorma Moll]

Post by Toivo Kottarainen

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

 Raja on pitkä ja jotka olivat asuneet rajan takana tunsivat kylänsä ja
osasivat siellä kulkea. 70-luvulla olin kesälomilla perheeni kanssa
telttailemassa itärajalla. Uukuniemessä on kaunis leirintäalue rajan
pinnassa. Onko se nimeltään Pyhäjärvi jonka vastakkaisella puolen on
Venäjä. Järven keskellä on isot merkkipallukat mistä alkaa rajavyöhyke ja
joita ei saa ylittää. Leirintäalueella oli yksi kaveri joka oli syntyjään
Uukunimeläinen hän kertoi että hänen tuttavia kaksi miestä oli päättänyt
käydä rajantakana vanhassa kotikylässään. Olivat antaneet veneen lipua
tuulessa vastarannalle ja olivat ottaneet kossua lääkkeeksi. Pääsivät
muutaman kilometrin kävellen rajan takakyliin. Kun joutuivat pidätetyksi.
Olivat selittäneet että eivät huomanneet veneen lipumista väärälle puolen
kun olivat humalassa. Vuorokauden pidätyksen jälkeen oli palutettu heidät
suomen rajaviranomisille ja saivat sakot .Luvaton rajanylitys.
Osku

Tuntuu erikoiselta, että olisivat poltelleet omia talojaan.

Voisko sen ymmärtää siten, että ihmiset olivat katkeria kun olivat
rakentaaneet talot, jotka sitten jäivät vieraiden omaisuudeksi.
Enemmän minäkin asiaa epäilen kuin uskon siihen. Lapsuudestakaan en
muista koskaan puhutun tuollaisesta.
Ko tv- ohjelman mukaan suomalaispelko rajan takana oli melkoinen.

Maanpetosjuttuja kerrottiin uutisissa aika- ajoittain. Suomalaiset
sotilaat olivat kait luovuttaneet tietoja rajan yli.




Tällaisesta en

Post by Toivo Kottarainen
ole kuullut. Sitäpaitsi evakot elivät ja rakensivat uutta elämäänsä pitkin
Suomenmaata, Pyhäjärviset Vampulassa ja Viipurilaiset Helsingissä. Liekö tuo
venäläistä hyperbolaa, stalinistista vieraan pelkoa ja muukalaiskammoa.. Jos
talo paloi osaamattomien valkovenäläis tulokkaiden käsissä, oli helppo
syyttää muita.
Topi- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Ohjelma pitäisi löytyä täältä:

http://areena.yle.fi/hae?cid=164620&pid=1726088

Siis

Yle Areena/ Unelmana Karjala

Olis kiva kuulla mitä tuumitte? Mikä on uskottavaa, mikä ei?

[JuKu]

Post by Jorma Moll

Post by Toivo Kottarainen

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

 Raja on pitkä ja jotka olivat asuneet rajan takana tunsivat kylänsä ja
osasivat siellä kulkea. 70-luvulla olin kesälomilla perheeni kanssa
telttailemassa itärajalla. Uukuniemessä on kaunis leirintäalue rajan
pinnassa. Onko se nimeltään Pyhäjärvi jonka vastakkaisella puolen on
Venäjä. Järven keskellä on isot merkkipallukat mistä alkaa rajavyöhyke ja
joita ei saa ylittää. Leirintäalueella oli yksi kaveri joka oli syntyjään
Uukunimeläinen hän kertoi että hänen tuttavia kaksi miestä oli päättänyt
käydä rajantakana vanhassa kotikylässään. Olivat antaneet veneen lipua
tuulessa vastarannalle ja olivat ottaneet kossua lääkkeeksi. Pääsivät
muutaman kilometrin kävellen rajan takakyliin. Kun joutuivat pidätetyksi.
Olivat selittäneet että eivät huomanneet veneen lipumista väärälle puolen
kun olivat humalassa. Vuorokauden pidätyksen jälkeen oli palutettu heidät
suomen rajaviranomisille ja saivat sakot .Luvaton rajanylitys.

Tuntuu erikoiselta, että olisivat poltelleet omia talojaan.

Voisko sen ymmärtää siten, että ihmiset olivat katkeria kun olivat
rakentaaneet talot, jotka sitten jäivät vieraiden omaisuudeksi.
Enemmän minäkin asiaa epäilen kuin uskon siihen. Lapsuudestakaan en
muista koskaan puhutun tuollaisesta.
Ko tv- ohjelman mukaan suomalaispelko rajan takana oli melkoinen.
Maanpetosjuttuja kerrottiin uutisissa aika- ajoittain. Suomalaiset
sotilaat olivat kait luovuttaneet tietoja rajan yli.

Taisin katsoa saman ohjelman TV:stä ja kyllä evakot kertoivat,
että kaikki tuleen ennen lähtöä.

--
JuKu

[Heikki Heinonen]

On Sat, 28 Mar 2009 22:47:01 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Sellainen elokuva on kuin "Hopeaa rajan takaa", missä sankarit käy
hakemassa evakoiden jemmaaman aarteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeaa_rajan_takaa

Sodan jälkeen ihmiset eivät olleet niin velttoja kuin nykyään. Jos oli
ollut vuosia kaukopartiomiehenä niin eihän yksi ylimääräinen Viipurin
reissu ollut mitään.

[Toivo Kottarainen]

Post by Heikki Heinonen
On Sat, 28 Mar 2009 22:47:01 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Sellainen elokuva on kuin "Hopeaa rajan takaa", missä sankarit käy
hakemassa evakoiden jemmaaman aarteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeaa_rajan_takaa
Sodan jälkeen ihmiset eivät olleet niin velttoja kuin nykyään. Jos oli
ollut vuosia kaukopartiomiehenä niin eihän yksi ylimääräinen Viipurin
reissu ollut mitään.

Tuon elokuvan päänäyttelijä oli Pertti Pasanen. Tämä ei sinänsä tee
elokuvasta huonoa tai epäuskottavaa. Se kuitenkin oli vain fiktiivinen
seikkailuelokuva, jossa haettiin rajan taakse kätkettya hopea-aarretta.
Sodan tulos on mikä on, ja raja on mikä on. Ei ole velttoutta vaan
suoraselkäisyyttä ottaa tämäkin asia annettuna ja rakentaa armasta
isänmaata.
Topi

[Jorma Moll]

Post by Heikki Heinonen
On Sat, 28 Mar 2009 22:47:01 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Sellainen elokuva on kuin "Hopeaa rajan takaa", missä sankarit käy
hakemassa evakoiden jemmaaman aarteen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hopeaa_rajan_takaa
Sodan jälkeen ihmiset eivät olleet niin velttoja kuin nykyään. Jos oli
ollut vuosia kaukopartiomiehenä niin eihän yksi ylimääräinen Viipurin
reissu ollut mitään.

Joo, Wikissä on hyvin kerrottu filmistä ja sen taustasta. Se koski
välirauhan aikaa, mutta jos oikein ymmärsin kyseinen tv- ohjelma koski
jatkosodan jälkeistä rauhaa.
Velttoudesta olen samaa mieltä. Käytaiskö Talvisotaa nykynuorisolla?

[Heikki Heinonen]

On Sun, 29 Mar 2009 10:53:36 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Joo, Wikissä on hyvin kerrottu filmistä ja sen taustasta. Se koski
välirauhan aikaa, mutta jos oikein ymmärsin kyseinen tv- ohjelma koski
jatkosodan jälkeistä rauhaa.
Velttoudesta olen samaa mieltä. Käytaiskö Talvisotaa nykynuorisolla?

Jotain nykyihmisistä kertonee se että me emme saa kuriin puistoja
terrorisoivia citykaneja.

[Miika Seppanen]

On Mon, 30 Mar 2009 17:33:24 +0300, Heikki Heinonen

Post by Heikki Heinonen
On Sun, 29 Mar 2009 10:53:36 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Joo, Wikissä on hyvin kerrottu filmistä ja sen taustasta. Se koski
välirauhan aikaa, mutta jos oikein ymmärsin kyseinen tv- ohjelma koski
jatkosodan jälkeistä rauhaa.
Velttoudesta olen samaa mieltä. Käytaiskö Talvisotaa nykynuorisolla?

Jotain nykyihmisistä kertonee se että me emme saa kuriin puistoja
terrorisoivia citykaneja.

Meiltä puuttuu Pyhä Käsikranaatti (the Holy Hand Grenade of Antioch.)

[Anton]

Post by Heikki Heinonen
On Sun, 29 Mar 2009 10:53:36 -0700 (PDT), Jorma Moll

Post by Jorma Moll
Joo, Wikissä on hyvin kerrottu filmistä ja sen taustasta. Se koski
välirauhan aikaa, mutta jos oikein ymmärsin kyseinen tv- ohjelma koski
jatkosodan jälkeistä rauhaa.
Velttoudesta olen samaa mieltä. Käytaiskö Talvisotaa nykynuorisolla?

Jotain nykyihmisistä kertonee se että me emme saa kuriin puistoja
terrorisoivia citykaneja.

Se, että Miisu Heinonen näin ajattelee kertoo pikemminkin siitä, että
Miisu Heinosen biologian tuntemus on melko vaatimatonta tasoa.

[Pekka Pessi]

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.

Isoisä ainakin otti omaa lomaa syksyllä 44 ja kävi polttamassa
talonsa. Ei siitä paljon puhuttu.

Post by Jorma Moll
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

No mikä ettei? Ei siellä rajalla ollut mitään muuria.

---Pekka

[Osku]

Post by Pekka Pessi

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.

Isoisä ainakin otti omaa lomaa syksyllä 44 ja kävi polttamassa
talonsa. Ei siitä paljon puhuttu.

Post by Jorma Moll
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

No mikä ettei? Ei siellä rajalla ollut mitään muuria.

70-luvulla olin monena kesänä kesälomalla neljäviikkoa perheeni kanssa
telttailemassa pitkin itärajaa. Noustiin pitkin rajanpintaa ylöspäin
Aivan näitä rajapintoja metsäautoteitä liikumme ja olimme korvessa
näkemättä lähes viikkoon ketään. Sielä oli, kait vieläkin
rajavalvontatorneja molemmin puolin rajaa. Jututin kerran yhtä
rajavartiomiestä siinä tornin juurella ja kysyin mitä sinä näet
kiikarilla onko rajan takana asutusta? Tämä totesi ei sillä ole muuta
kuin metsää. Kaikki rakennukset on poissiirretty 20km matkalla tai
poltettu pois. Sodan jälkee oli vielä vanhoja rakennuksia mutta ei enään
. Näin siis 70-luvun puolivälissä

Osku

[Toivo Kottarainen]

Post by Osku

Post by Pekka Pessi

Post by Jorma Moll
Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.

Isoisä ainakin otti omaa lomaa syksyllä 44 ja kävi polttamassa
talonsa. Ei siitä paljon puhuttu.

Post by Jorma Moll
Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

No mikä ettei? Ei siellä rajalla ollut mitään muuria.

70-luvulla olin monena kesänä kesälomalla neljäviikkoa perheeni kanssa
telttailemassa pitkin itärajaa. Noustiin pitkin rajanpintaa ylöspäin Aivan
näitä rajapintoja metsäautoteitä liikumme ja olimme korvessa näkemättä
lähes viikkoon ketään. Sielä oli, kait vieläkin rajavalvontatorneja
molemmin puolin rajaa. Jututin kerran yhtä rajavartiomiestä siinä tornin
juurella ja kysyin mitä sinä näet kiikarilla onko rajan takana asutusta?
Tämä totesi ei sillä ole muuta kuin metsää. Kaikki rakennukset on
poissiirretty 20km matkalla tai poltettu pois. Sodan jälkee oli vielä
vanhoja rakennuksia mutta ei enään . Näin siis 70-luvun puolivälissä
Osku

Tällainen tiedetään. Pitkin rajaa oli siis hakkuuaukea ja siitä
vertikaalisesti kymmenen-kahdenkymmenen välein suorat aukiot ja päissä
valvontatornit. Vaikea oli läpi tulla, mutta jotkut tulivat. Menneistä en
tiedä.

Topi

[Erkki Aalto]

In sfnet.keskustelu.yhteiskunta Jorma Moll <***@gmail.com> wrote:

: Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
: haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
: väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
: tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
: Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
: Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
: sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.

Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin mitään
satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli. Kymysys oli
selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan kuuluvista tarinoista.

[Erkka Murto]

Post by Erkki Aalto
: Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
: haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
: väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
: tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
: Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
: Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
: sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.
Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin mitään
satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli. Kymysys oli
selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan kuuluvista tarinoista.

Vai olisiko ollut siellä se tapa kuin oli aluksi Salmin pitäjästä
Muhokselle tulleilla siirtolaisilla jotka panivat viljan seipäille ja
puivat sitten talvella sitä mukaa kun kun vilja loppui?

[aua]

Post by Erkka Murto

Post by Erkki Aalto
: Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta.
: Siinä haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja
: neuvostoihmisiä. He väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet
: kävivät rajan yli omilla tiloillaan ja jopa polttivat joitakin
: taloja. Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
: Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
: sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.
Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin
mitään satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli.
Kymysys oli selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan
kuuluvista tarinoista.

Vai olisiko ollut siellä se tapa kuin oli aluksi Salmin pitäjästä
Muhokselle tulleilla siirtolaisilla jotka panivat viljan seipäille
ja puivat sitten talvella sitä mukaa kun kun vilja loppui?

...ja sakkolasta tulleet pani porsaansa seipäille...

[Jorma Moll]

Post by Erkka Murto

Post by Erkki Aalto
: Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
: haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
: väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
: tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
: Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
: Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
: sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.
Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin mitään
satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli. Kymysys oli
selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan kuuluvista tarinoista.

Vai olisiko ollut siellä se tapa kuin oli aluksi Salmin pitäjästä
Muhokselle tulleilla siirtolaisilla jotka panivat viljan seipäille ja
puivat sitten talvella sitä mukaa kun kun vilja loppui?- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.

[Erkka Murto]

Post by Jorma Moll

Post by Erkka Murto

Post by Erkki Aalto
: Suomen tv:stä tuli hiljakkoin ohjelma luovutetusta Karjalasta. Siinä
: haastateltiin sodan jälkeen Karjalaan asutettuja neuvostoihmisiä. He
: väittivät, että sodan jälkeen suomalsiet kävivät rajan yli omilla
: tiloillaan ja jopa polttivat joitakin taloja.
: Aikaisemmin en ole tällaista kuullut.
: Miten se voisi olla mahdollista, rajaa kun vartoivat kahden maan
: sotilaat, suomalaiset ja neuvostoliittolaiset.
Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin mitään
satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli. Kymysys oli
selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan kuuluvista tarinoista.

Vai olisiko ollut siellä se tapa kuin oli aluksi Salmin pitäjästä
Muhokselle tulleilla siirtolaisilla jotka panivat viljan seipäille ja
puivat sitten talvella sitä mukaa kun kun vilja loppui?- Piilota siteerattu teksti -
- Näytä siteerattu teksti -

Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.

Tuli turha yleistys. Ei tietenkään kaikki näin tehneet.
Mutta niin vaan jotkut heistä teki. Eikä ne koko talvea siellä olleet.
Toinen erilainen ajattelutapa oli kun oli jo jokunen leikkupuimuri,
60-luvun alussa, yksi heistä oli jättänyt osan viljasta korjaamatta
peltoon. Eräs puimurin omistaja oli ehdottanut että hän pui viljan ja
pannaan jyvät kahtia. Tämän vanhahkon karjalaismiehen toteamus oli että
hänellä on jo tarpeeksi viljaa ja loput jäi peltoon.

[Heikki Heinonen]

On Tue, 31 Mar 2009 09:41:52 +0300, Erkka Murto

Post by Erkka Murto
Tuli turha yleistys. Ei tietenkään kaikki näin tehneet.
Mutta niin vaan jotkut heistä teki. Eikä ne koko talvea siellä olleet.
Toinen erilainen ajattelutapa oli kun oli jo jokunen leikkupuimuri,
60-luvun alussa, yksi heistä oli jättänyt osan viljasta korjaamatta
peltoon. Eräs puimurin omistaja oli ehdottanut että hän pui viljan ja
pannaan jyvät kahtia. Tämän vanhahkon karjalaismiehen toteamus oli että
hänellä on jo tarpeeksi viljaa ja loput jäi peltoon.

Onneksi niitä ei päästetty ruotsinkielisiin kuntiin. Härre Guden då!

[Säntti]

-Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.

-----------------------------------------------------------

Pintakerros seipäällä pitää alemmat kuivina- eli toimii kattona. Puolet voi
mennä märkänä haaskuun mutta jää edes osa jyrsittäväksi.

Vielä nykyäänkin pahan sadekesän iskiessä ne, jotka ovat säästäneet vanhat
seipäät voivat pelastaa osan sadosta, vaikka vettynyt pelto ei kanna
koneita. Uppoovat aksaleita myöten, pakkasilla maan jäädyttyä kaivetaan
pois. Ja laitetaan kuntoon kevättöihin.

Kyllä kuiva puimaton vilja pakkasta kestää. Ja puitukkin, kuhan on kuivaa.
Eikä pakkasella ulkona kastu. Kerta on pakkasta. Ulkona siis, missa puimaton
vilja tässä jutussa on seipäille (tai aumaan) jäänyt.
Kysykää tallikkokaartissa olleilta, ei tarvi arvailla. Laatu (sako-luku)
kärsii, muttei maha. Kuhan muistaa puida sen ensin.
pekka 20950

[Toivo Kottarainen]

Post by Säntti
-Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.
-----------------------------------------------------------
Pintakerros seipäällä pitää alemmat kuivina- eli toimii kattona. Puolet
voi mennä märkänä haaskuun mutta jää edes osa jyrsittäväksi.
Vielä nykyäänkin pahan sadekesän iskiessä ne, jotka ovat säästäneet
vanhat seipäät voivat pelastaa osan sadosta, vaikka vettynyt pelto ei
kanna koneita. Uppoovat aksaleita myöten, pakkasilla maan jäädyttyä
kaivetaan pois. Ja laitetaan kuntoon kevättöihin.
Kyllä kuiva puimaton vilja pakkasta kestää. Ja puitukkin, kuhan on kuivaa.
Eikä pakkasella ulkona kastu. Kerta on pakkasta. Ulkona siis, missa
puimaton vilja tässä jutussa on seipäille (tai aumaan) jäänyt.
Kysykää tallikkokaartissa olleilta, ei tarvi arvailla. Laatu (sako-luku)
kärsii, muttei maha. Kuhan muistaa puida sen ensin.
pekka 20950

Vilja vietiin syksyllä sisään aina ellei isäntä ollut juoppo tai sodassa.

Topi

[JuKu]

Post by Toivo Kottarainen

Post by Säntti
-Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.
-----------------------------------------------------------
Pintakerros seipäällä pitää alemmat kuivina- eli toimii kattona. Puolet
voi mennä märkänä haaskuun mutta jää edes osa jyrsittäväksi.
Vielä nykyäänkin pahan sadekesän iskiessä ne, jotka ovat säästäneet
vanhat seipäät voivat pelastaa osan sadosta, vaikka vettynyt pelto ei
kanna koneita. Uppoovat aksaleita myöten, pakkasilla maan jäädyttyä
kaivetaan pois. Ja laitetaan kuntoon kevättöihin.
Kyllä kuiva puimaton vilja pakkasta kestää. Ja puitukkin, kuhan on kuivaa.
Eikä pakkasella ulkona kastu. Kerta on pakkasta. Ulkona siis, missa
puimaton vilja tässä jutussa on seipäille (tai aumaan) jäänyt.
Kysykää tallikkokaartissa olleilta, ei tarvi arvailla. Laatu (sako-luku)
kärsii, muttei maha. Kuhan muistaa puida sen ensin.
pekka 20950

Vilja vietiin syksyllä sisään aina ellei isäntä ollut juoppo tai sodassa.

Tai naimassa.
Heh tuli mieleen juttu. Maaseudullahan ovia ei lukittu ja kylään
mentiin kutsumatta. Kerran eräs rouva vei naapuriin maitoa. Hän
aukaisi pirtin oven ja..."jaa täällä naidaan, mää jätän tän
maitotongan eteiseen"

--
JuKu

[Jorma Moll]

Post by Säntti
-Tuskin vilja taivasalla talvea säilyy. Ei tunnu uskottavalta.
-----------------------------------------------------------
Pintakerros seipäällä pitää alemmat kuivina- eli toimii kattona. Puolet voi
mennä märkänä haaskuun mutta jää edes osa jyrsittäväksi.

Onko ruista laitettu seipäille jossakin päin?
Eikö siitä tehty kuhilaita, jotka kuivattiin pellolla ja korajattiin
latoon tai suuliin, jossa ne puitiin.
Heinää on laitettu seipäälle.

Post by Säntti
Kyllä kuiva puimaton vilja pakkasta kestää. Ja puitukkin, kuhan on kuivaa.

Tottakai, siis jyvä ainakin.

Post by Säntti
Eikä pakkasella ulkona kastu.

No ei tietenkään, mutta ennen ja jälkeen pakkasten on vesi- ja
räntäsateita.
Silloin kastuu.

Post by Säntti
Kysykää tallikkokaartissa olleilta, ei tarvi arvailla. Laatu (sako-luku)
kärsii, muttei maha. Kuhan muistaa puida sen ensin.

Ei kait viljaa talikoilla normaalisti käsitellä, hangolla kylläkin.

Post by Säntti
pekka 20950

Onks toi pituus, paino, ikä vai kengän numero :-)

[Säntti]

Post by Säntti
pekka 20950

Onks toi pituus, paino, ikä vai kengän numero :-)

v On

[J.O. Aho]

Post by Erkki Aalto
Siinä haastatellut itäisen naapurimaan asukkaat kertoivat muutakin.
Omaan korvaan pisti, miten talvisodan jälkeen suomalaiset olivat
jättäneet sadon korjaamatta. Kun talvisota päättyi 13.3., niin mitään
satoa, jonka olisi voinut jättää korjaamatta, tuskin oli. Kymysys oli
selvästi enemmän kansanperinteen kuin historian alaan kuuluvista tarinoista.

Mahdolisuus voi olla että korjaamatta jääneet sadot kuului siperian
pakkosiiirettyjä itä-karjaliasten taloihin ja vuosien mukaan muistit meni
huonoksi ja nytt he uskoo että näin oli Länsi Karjalassa.