Discussion:
Rooma - Sota ei kansainvaelluksia
(too old to reply)
Veikko Seikku
2011-04-22 15:16:49 UTC
Permalink
Harva tietää, että kansainvaelluksia ei ollut, vaan Hunnisodat ensin
itävenäjällä ja sitten Euroopassa. Goottien liittokunta valtasi
sitten Länsi-Rooman v. 476. Kyse oli siis sodasta eikä pelkästä
vaelluksesesta. Gootit rakensivat sitten Roomalais-Kreikkalais-
juutalaiskristillisen sivistyksen pohjalle valtionsa , jossa kirkolla
tuli olemaan suuri vaikutus . Suuri frankkien valtio loi rauhaa ja
järjestystä, ensin Klodvig sitten Pipin sitten Kaarle ja sitten
Kaarle , Ludvig ja Lothar. Goottien valtius säilyi sulautuen ym
kulttuurivirtauksiin. Kaarle Martell torjui arabit Espanjassa ja
Paavista tuli samantien Euroopan johtaja. Seurasivat ristiretket
Espanjassa , ja Lähi-Idässä, mikä johti sitten kirkkojen eroon ja
paavinvallan heikkenemiseen.
k***@helsinki.fi.invalid
2011-04-22 17:04:05 UTC
Permalink
Post by Veikko Seikku
Harva tietää, että kansainvaelluksia ei ollut, vaan Hunnisodat ensin
itävenäjällä ja sitten Euroopassa. Goottien liittokunta valtasi
sitten Länsi-Rooman v. 476. Kyse oli siis sodasta eikä pelkästä
vaelluksesesta.
Jaa, mistäköhän tuon löysit? Omissa tiedoissani Rooma lähinnnä
desintegroitui parinsadan vuoden aikana (osittain ulkoisen paineen
avustamana). Vuonne 476 toki Rooma valloitettiin ja tämä lasketaan
länsirooman päätepisteeksi. Mutta jo aikoja ennen tätä länsiroomasta
oli pelkkää italian niemimaata jäljellä.
Post by Veikko Seikku
Gootit rakensivat sitten Roomalais-Kreikkalais-
juutalaiskristillisen sivistyksen pohjalle valtionsa , jossa kirkolla
tuli olemaan suuri vaikutus . Suuri frankkien valtio loi rauhaa ja
järjestystä, ensin Klodvig sitten Pipin sitten Kaarle ja sitten
Kaarle , Ludvig ja Lothar. Goottien valtius säilyi sulautuen ym
kulttuurivirtauksiin. Kaarle Martell torjui arabit Espanjassa ja
Paavista tuli samantien Euroopan johtaja. Seurasivat ristiretket
Espanjassa , ja Lähi-Idässä, mikä johti sitten kirkkojen eroon ja
paavinvallan heikkenemiseen.
Kirkot kyllä erosivat v. 1054, ennen ristiretkiä.
--
Kaj
Puakki
2011-04-25 02:59:55 UTC
Permalink
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Veikko Seikku
Harva tietää, että kansainvaelluksia ei ollut, vaan Hunnisodat ensin
itävenäjällä ja sitten Euroopassa. Goottien liittokunta valtasi
sitten Länsi-Rooman v. 476. Kyse oli siis sodasta eikä pelkästä
vaelluksesesta.
Jaa, mistäköhän tuon löysit?
Pertti on "löytänyt omasta päästään"

Omissa tiedoissani Rooma lähinnnä
Post by k***@helsinki.fi.invalid
desintegroitui parinsadan vuoden aikana (osittain ulkoisen paineen
avustamana). Vuonne 476 toki Rooma valloitettiin ja tämä lasketaan
länsirooman päätepisteeksi. Mutta jo aikoja ennen tätä länsiroomasta
oli pelkkää italian niemimaata jäljellä.
Post by Veikko Seikku
Gootit rakensivat sitten Roomalais-Kreikkalais-
juutalaiskristillisen sivistyksen pohjalle valtionsa , jossa kirkolla
tuli olemaan suuri vaikutus . Suuri frankkien valtio loi rauhaa ja
järjestystä,
Kun ottivat Norjalaiset vahtimaan, mistähän Normandian nimi muuten tulee.
Rauha kukoisti, vain erään luostarin Viikingit ryösti neljästi vuodessa

ensin Klodvig sitten Pipin sitten Kaarle ja sitten
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Veikko Seikku
Kaarle , Ludvig ja Lothar. Goottien valtius säilyi sulautuen ym
kulttuurivirtauksiin. Kaarle Martell torjui arabit Espanjassa ja
Paavista tuli samantien Euroopan johtaja.
Tuo Paavin liittosuhde jatkui Hitlerin kanssa, Paavi antautui ehdoitta
Stalinin edessä, vaikka väitti häntä Antikristukseksi

Seurasivat ristiretket
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Veikko Seikku
Espanjassa , ja Lähi-Idässä, mikä johti sitten kirkkojen eroon ja
paavinvallan heikkenemiseen.
Kirkot kyllä erosivat v. 1054, ennen ristiretkiä.
Ristiretket jatkuu Britis Petroleumin johdolla
Antti Tolamo
2011-04-25 12:11:54 UTC
Permalink
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Veikko Seikku
Gootit rakensivat sitten Roomalais-Kreikkalais-
juutalaiskristillisen sivistyksen pohjalle valtionsa , jossa kirkolla
tuli olemaan suuri vaikutus . Suuri frankkien valtio loi rauhaa ja
järjestystä, ensin Klodvig sitten Pipin sitten Kaarle ja sitten
Kaarle , Ludvig ja Lothar. Goottien valtius säilyi sulautuen ym
kulttuurivirtauksiin. Kaarle Martell torjui arabit Espanjassa ja
Paavista tuli samantien Euroopan johtaja. Seurasivat ristiretket
Espanjassa , ja Lähi-Idässä, mikä johti sitten kirkkojen eroon ja
paavinvallan heikkenemiseen.
Kirkot kyllä erosivat v. 1054, ennen ristiretkiä.
Minulla jäi sellainen kuva koko asiasta että juuret eroamiseen olivat
Länsi-, ja Itä-Rooman jaossa jo aikaisemmin.

Länsi-Rooma menetti vaikutusvaltaansa kovaa vauhtia ennen jo
kukistumistaan. Siitä seurannut jako kumminkin pysyi ja heijastui sen
jälkeenkin kun rooman keisarista tulikin tavallaan paavi.

Ne rooman vallan symbolit siirrettiin kirkon johtajalle, mutta sitä
rakennelmaa yritettiin pitää samalla tavalla elossa kuin mitä oli ollut.
Eli keskittää valtaan Roomaan.

Paavin valta oli kumminkin heikompi ja idässä ei tunnettu hirveätä
tarvetta kuunnella Rooman paavia. Tosin eivät olleet ainoita
historiassa. Normannitkin ryöstivät pari kertaa Rooman paavin ja
pyysivät lunnaitakin sekä saivat päästön pannastakin kai.

T:
Antti
Puakki
2011-04-27 00:07:57 UTC
Permalink
Post by Antti Tolamo
Post by k***@helsinki.fi.invalid
Post by Veikko Seikku
Gootit rakensivat sitten Roomalais-Kreikkalais-
juutalaiskristillisen sivistyksen pohjalle valtionsa , jossa kirkolla
tuli olemaan suuri vaikutus . Suuri frankkien valtio loi rauhaa ja
järjestystä, ensin Klodvig sitten Pipin sitten Kaarle ja sitten
Kaarle , Ludvig ja Lothar. Goottien valtius säilyi sulautuen ym
kulttuurivirtauksiin. Kaarle Martell torjui arabit Espanjassa ja
Paavista tuli samantien Euroopan johtaja. Seurasivat ristiretket
Espanjassa , ja Lähi-Idässä, mikä johti sitten kirkkojen eroon ja
paavinvallan heikkenemiseen.
Kirkot kyllä erosivat v. 1054, ennen ristiretkiä.
Minulla jäi sellainen kuva koko asiasta että juuret eroamiseen olivat
Länsi-, ja Itä-Rooman jaossa jo aikaisemmin.
Länsi-Rooma menetti vaikutusvaltaansa kovaa vauhtia ennen jo
kukistumistaan. Siitä seurannut jako kumminkin pysyi ja heijastui sen
jälkeenkin kun rooman keisarista tulikin tavallaan paavi.
"Taistelu Roomasta"/ F.Dahn romaani kertoo selvästi Rooman alennustilan,
Itä-goottien kuningas Dietrich suuri hallitsi Italiaa Ravennasta käsin,
silloin mainittiin historjassa Itämerenrannalla asuvat Eestit, jotka
kävivät kunniottamassa kuningasta.
Itä-gootit hävisi taistelut Bysanttia vastaan, mutta saivat luvan
poistua Italiasta, "he marssivat pois historianlehdiltä"(F.Dahn on
keksinyt oman selityksensä!)
Post by Antti Tolamo
Ne rooman vallan symbolit siirrettiin kirkon johtajalle, mutta sitä
rakennelmaa yritettiin pitää samalla tavalla elossa kuin mitä oli ollut.
Eli keskittää valtaan Roomaan.
Paavin valta oli kumminkin heikompi ja idässä ei tunnettu hirveätä
tarvetta kuunnella Rooman paavia. Tosin eivät olleet ainoita
historiassa. Normannitkin ryöstivät pari kertaa Rooman paavin ja
pyysivät lunnaitakin sekä saivat päästön pannastakin kai.
Bysantista tuli Euroopan kaupankeskus, ja sen varallisuus ja väestö
lisääntyi Rooman kustannuksella

Loading...